Olen yksin kotona. Juha Tapio vaikertaa stereoissa ja Edi kylvettää itseään olohuoneen sohvalla. Kahvi on seissyt pannussa jo kolmatta tuntia mutta ei oikeastaan jaksa edes kiinnostaa.

Mikä meihin iloisiin ihmisiin menee yksin ollessa? 

Kieriskelen itsesäälissä. Tietoisesti.

Mua ei millään tavalla haittaa että mun avomiehellä on muutakin tekemistä kun hengailla mun kans sohvan nurkassa katsoen kotimaista draamaa tai rämpiä pitkin rämeitä piskien kanssa, päinvastoin. Mutta silti oon heti ihan avuton ja melankolinen kun jään yksin.

Koirilla tällaista häiriökäyttäytymistä voitaisiin kutsua eroahdistukseksi. Omalla kohdallani voidaan kai puhua opitusta avuttomuudesta.

Ehkä siirryn sängyn pohjalle riutumaan säälittävän itseni kanssa ja käärin peiton vierelleni rullaksi jotten olisi niin kovin yksinäinen..

..Tai sitten menen sohvalle nukkumaan ja kaappaan tuon haisevan otuksen kainalooni, jota myös koiraksi kutsutaan.