Olet nuori

Ja minä rakastan vain sinua.

Vanhenet

Ja minä vain rakastan sinua.

Olet vanha

Ja vain minä rakastan sinua.

 

Elämä ilman rakkautta on kuin lasi ilman viiniä. Lasi ilman viiniä on kuin tequila ilman sitruunaa. Ja tequilassa ilman sitruunaa ei ole mitään järkeä.

Olen saanut tässä elämässä kovin paljon rakkautta, sellaistakin jota en ole ansainnut. Ihminen joka pimahtelee tyhjästä, moralisoi jatkuvasti ja on tietävinään kaiken ei ole kovinkaan rakastettava ystävä, saati sitten elämänkumppani tai perheenjäsen.

Jokatapauksessa olen saanut niin paljon pyyteetöntä rakkautta, että sitä on vaikea ymmärtää. Minulle on annettu rakastavia ystäviä, jotka oikeasti välittävät siitä miten voin ja perhe, jota ei voi olla rakastamatta. Täytynee kuitenkin antaa erityismaininta ihmiselle, joka jakaa vuoteensa kanssani, joka jaksaa rakastaa minua vaikka stressaantuneena olen räjähdysalttiimpi kuin venäläinen ydinvoimala ja pääni leveää säännöllisin väliajoin kuin ankan paska. Se ei ole itsestäänselvyys.

Ylipäätäänsä mitään rakkautta ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Enkä pidäkään.

Joskus tulee mietittyä, rakastaako sitä liikaa? Entä jos elämä vie eri suuntiin ja kaikki ne uhraukset ja tunnustukset osoittautuvat turhiksi. Kuinka kukaan voi kestää sellaista tuskaa? Se on helvetin pelottavaa.

Mutta toisaalta, taivas voi pudota niskaan tai spurgu kadun kulmassa voi antaa minulle ensimmäisen ja viimeisen puukoniskuni, joten pessimistinen spekulointi on sangen turhaa. Siispä suosittelen rakastamista, kaikissa sen olomuodoissa.

Täytynee lisätä loppuun että tämänkertaisen inspiraation mahdollisti ihanat tyttöset, jotka ovat niin kovin rakastettavia ystäviä sekä avomies, jolla on pilke silmäkulmassa ja keinot saada tämäkin perkeleen äkäpussi kesytettyä.